Meinasin taas synkistellä tähän jotain, mutta ei. Tänään tulee iloisempi postaus. Kun kerrankin on edes hitusen parempi olo, niin en anna synkistelylle nyt valtaa vaan keskityn siihen mikä tänään tuntuu hyvältä. Piste.
Joten: Tänään on vapaapäivä! Kissun kanssa lötköillään anopin sohvalla ja tiiraillaan ikkunan ohi lentäviä lintuja. Niin ja kärpäsiä. Perhoset oli se suurin ihme ja kumma. Niitä kun ei hirveästi kerrostalon ikkunasta näe. Kuulosteltiin traktorin ja paalaimen ääntä. Sepäs se vasta kumma ääni olikin! Ei olla taidettu siis heinänkorjuun aikaan kisun kanssa täällä vierailla tai sitten heinät on talon lähipelloilta silloin ollut jo korjattuna. Ihanaa päästä välillä maalle ja toivottovasti joku päivä myös asutaan näissä maisemissa ja.. (aaand cut! Enempää ei tästä aiheesta tänään muuten tulee itku.) Siis.. Aurinko paistaa ja olohuoneen ikkunasta näkee kuinka ohra heiluu tuulessa. Ja ulkona on kesä! Tänään on ensimmäistä kertaa tuntunut sen edes jotenkin tajuavan.
Minut armahdettiin heinänkorjuusta, niin ei tarvitse niistää nenää ruvelle ja aivastella non-stoppina. Sitä miehelleni nauroinkin jo jokin vuosi takaperin, että kunnon maalaisemäntä miustaki tullee ku ei tarvii ku ajaa autolla heinäpellon ohi niin jo saa pärskiä. Mutta vaimomatskua olin kuulemma siitä huolimatta, vaikka peltotöihin miusta ei olekaan. :)
Kävin aamulla hieman shoppailemassa (vaikka tilin saldo ei kyl antas nyt myöten). Löysin jokin aika sitten kivan pienen askartelukaupan ja sinne suuntasin tänäänkin. Ostin kivoja leimasimia ja mustetta kun olivat kerran alennuksessakin. Askartelutarvikkeitahan ei ole koskaan liikaa, vai mitä? Ajatuksena oli kylläkin alunperin mennä etsimään jotain kivoja uusia vaatteita, mutta ei tällä kertaa tarttunut mitään mukaan. Kuten en yleensäkään yksin saa mitään vaatteita ostetuksi. Ja kriteerinä kun oli, että mustaa en tänään osta. Mustaa on vaatekaappi pullollaan. Tänä aamuna kaupungille lähtöä tehdessänikin päälläni oli taas pelkkää mustaa, alusvaatteita myöten. Kuitenkin ennen lähtöä vielä sanoin miehelleni, että pakkoko se on aina mustaan pukeutua? Jos tänään tuntuu, että muukin väri on ok, niin miksi en sitä tee? Kai sitä voisi edes yrittää pukeutua pirteämmin jos mielikin vaikka piristyisi samalla vähän. Niinpä suuntasin takaisin vaatekaapille ja vaihdoin ylleni kesäisen vihreän mekon ja vihreän kukan laitoin hiuksiini. Miehen kommentti, miten kauniilta kuulemma näytin, kruunasi tämän. Siitä alkoi tämä hyvä päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuulisin mielelläni ajatuksia, joita tekstejäni lukiessa mahdollisesti sinulle herää. Kiitos kommentistasi! Asiattomuuksia en julkaise.