Syksyn kirpeä tuoksu tuulessa, tuuli lehtiä heiluttaa... |
...puut kurkottavat kohti taivasta, sinistä, kaukaista, lohduttavaa. |
Kirkas on pihlajan väriloisto, marjojen painosta notkuu puu. |
Mut tuntuu, että en sitä silti nää, on kuin oisin joku muu. |
Jälleen taivasta kohden, mun katseeni pälyää, olen kuin tuulessa lentävä lehti, kuin syystuulessa huojuva puu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuulisin mielelläni ajatuksia, joita tekstejäni lukiessa mahdollisesti sinulle herää. Kiitos kommentistasi! Asiattomuuksia en julkaise.