perjantai 19. syyskuuta 2014

Haikeutta ilmassa

Kävin pari iltaa sitten kävelemässä nykyisen kotikuntani tutuilla lenkkeilyreiteillä. Samalla tajuntaani iski, että nämä ovat viimeisiä kertoja kun lenkkeilen täällä. Vaikka olenkin niin innoissani uudesta kaupungista ja uudesta kodista, on olo silti myös haikea. Näissä maisemissa olen kuitenkin kasvanut. Yllätyin itsekin kuinka voimakkaita tunteita lähteminen täältä saa minussa aikaan. Enhän nyt sentään ole toiselle puolelle maapalloa menossa! Voinhan tulla käymään täällä aina kun siltä tuntuu. 

Yksi syy tälle haikeudelle on myös se, että tyttö on haudattu tänne. Vaikka kuinka tolkutan itselleni, että en tarvitse konkreettisesti käydä haudalla kunnioittaakseni ja muistellakseni, herää minussa silti ristiriitaisia tunteita. Eihän kukaan varmastikaan ajattele, että olen hirveä ihminen kun lähden täältä ja haluan uuden alun. Eihän?Mutta tunnen itseni ja en mahda ajatuksilleni mitään. Ajattelen ihan liikaa aina, mitä muut ajattelevat minusta. Vaikka en enää täällä asuisikaan, ei se tarkoita, että olen unohtanut hänet tai ettei tämä kaikki merkinnyt minulle mitään. Asia ei todellakaan ole niin. Tämä kaikki on merkinnyt valtavasti ja vaikuttanut niin paljoon. Aivan kuin toiminut vedenjakana entiseen ja nykyiseen minääni.

Yritän nyt kovasti itselleni perustella, että muutos on vain hyvästä. Ei ketään auta se, että jään roikkumaan menneeseen. Menetettyä kun ei takaisin saa. Minun on yritettävä kaikesta huolimatta jatkaa elämääni. Yrittää koota palaset kasaan. Otettava vastaan se, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Voi enkelini, äiti rakastaa sinua niin paljon. En koskaan unohda sinua..

Kuiskaus tuulen hiljaa on,
päivän valo kääntyy pimeyteen.
Kuuleeko kukaan kun äänetönnä huudan,
kuinka sattuu mun sydämeen?

3 kommenttia:

  1. Hei ja hyvää viikonloppua näin perjantaina :) Muista, että aina voit käydä haudalla vaikka muutto tarkoittaisi pidempää matkaa. Arvelen, että viimeisienä muut ajattelevat, että muutat "pois" haudan läheltä. Muita kiinnostaa enemmän se mitä uuden kodin lähellä on esim. matka lähimpään kauppaan. Nytkun muutto lähestyy niin itse mietin mitä jos naapurit kysyvät onko meillä lapsia. (tuskin kysyvät sitä ja näkevät,että ei ole.)-T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja hyvää viikonloppua myös sinulle :) Näinhän se järjellä ajateltuna on, ettei kukaan minua siitä syytä, että muutan, mutta se on vaan kummallinen tämä ihmismieli, kun kaikkea kehittelee. Itsekin tuossa yksi päivä mietin, että mitä vastaisin jos ihmiset ylipäätään kyselisivät lapsista. Kertoisinko asian kaunistelematta vai miten... Oletko itse sen tarkemmin miettinyt, miten suhtaudut tai mitä vastaisit?

      Poista
  2. Sanoisin varmaan, että ei ole lapsia.Kauhulla odotan myös sitä kun tulee uteluita "uudesta yrityksestä" pitää vain muistaa, että ihmiset ei tarkoita pahaa :) Eikä kaikkeen tarvitse edes vastata ;) Välillä mietin, että työpaikan vaihdos voisi olla hyvästä ja saisi aloittaa "alusta"-Onneksi nykyisellä työpaikalla vain murto-osa tiesi raskaudesta.

    VastaaPoista

Kuulisin mielelläni ajatuksia, joita tekstejäni lukiessa mahdollisesti sinulle herää. Kiitos kommentistasi! Asiattomuuksia en julkaise.